Keskustan järjestörakenne 2020-luvulle

Keskustanuoret päättää valtuuskunnassaan edustajansa Keskustan puoluevaltuustoon. Olen itse jo pidempään vakavasti pohtinut puoluevaltuustoon pyrkimistä, sillä näen, että itselläni olisi tässä vaiheessa sinne jotain annettavaa. Puolueen sääntöjen mukaan Keskustanuorilla on viisi paikkaa puoluevaltuustossa, ja itse näen, että näiden paikkojen tulisi olla aidosti tavoiteltuja ja niistä tulisi aidosti käydä keskustelua. Puoluevaltuusto on kuitenkin puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä, ja päättää muun muassa niinkin merkittävistä asioista kuin monista poliittisista ohjelmista ja hallitukseen osallistumisesta. Haluankin itse näin valtuuskuntaviikolla parilla blogitekstillä herätellä keskustelua puolueen tilasta ja tulevaisuudesta.

Tässä ensimmäisessä tekstissä keskityn järjestölliseen puoleen ja myöhemmin tällä viikolla käyn läpi niitä poliittisia linjoja, joita henkilökohtaisesti pidän keskustalaisuudessa tärkeimpinä, ja maalaan hieman kuvaa keskustalaisesta tulevaisuudesta. Jotta tuohon tulevaisuuteen päästään, tulee puolueen järjestökoneiston olla kunnossa. Järjestöllisistä asioista riittää kyllä parranpärinää, mutta rohkeutta ottaa aitoja askeleita kohti uutta ei tahdo löytyä. Valtakunnan politiikassa on kyllä Keskustan suulla puhuttu kokeilukulttuurista, mutta omassa toiminnassa pysytään mieluummin pinttyneissä tavoissa. 

Erityisenä ongelmana näen sen, että nykyinen järjestökoneisto ei vastaa 2020-luvun tarpeita ja toiveita. Raskas himmeli tarvitsee virtaviivaistamista. Puolueen sääntöjä tulee edelleen uudistaa niin, että yhdistyksiä ei pidetä pystyssä vain kokousedustajien valitsemista varten. Itse näen, että jokaiseen kuntaan riittäisi joskus tulevaisuudessa yksi yhdistys, jonka alla voisi vapaamuotoisemmin ilman raskasta hallintoa olla alueellista ja temaattista toimintaa. Nuorten äänen kuulumisesta huolehdittaisiin ensisijaisesti nuorten piirijärjestöjen kautta, jonne toiminta myös pääsääntöisesti on keskittynyt joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kaikki yhdistykset ovat toki itsenäisiä toimijoita eli rakennetta tulee viedä yksinkertaisempaan suuntaan, mutta on tiedotettava se, että valitettavasti tällaiset muutokset eivät hetkessä synny – etenkään, jos valmiutta uudistua ja kokeilla ei ole. 

Järjestöllisissä asioissa jokavuotinen valituksen aihe on viestintä. Se on jopa vähän turhan helppo syntipukki, ja siinä epäonnistumiseen vedotaan monesti turhankin hätäisesti. Varmasti petrattavaa edelleenkin on, mutta viestinnässä on kyllä viime vuosina otettu isoja harppauksia eteenpäin. Viestintää suurempana ongelmana näen keskustelun – tai sen puutteen. Kipakkakin keskustelu puolueen linjasta ja tavoiteltavasta tulevaisuuskuvasta olisi tarpeen. Vain sitä kautta voimme kirkastaa puolueen linjaa. Perusteeksi puolueen äänestämiseksi ei riitä se, että sillä saadaan puolue taas isoksi, vaan puolueen tulee tarjota jotain yhteiskunnallisesti tavoiteltavaa muutosta. Aatteen perusydin toki pysyy vuosikymmenestä toiseen samana, mutta sen sanoittaminen on aina kulloisenkin jäsenistön vastuulla. Loppujen lopuksi puolueen tulisi olla jäsentensä näköinen ja kuulostaa jäsenistöltään. Meidän on siis nykyistä rohkeammin käytävä keskustelua siitä, mitä Keskusta ajaa, miltä keskustalainen tulevaisuus näyttää ja miten siihen toivottuun tulevaisuuskuvaan päästään.

Keskustanuorten valtuuskunta kokoontuu lauantaina 27.kesäkuuta. Keski-Suomen Keskustanuoret esittää allekirjoittanutta puoluevaltuustoon.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.