Viime sunnuntaina saimme tietää, ketkä valittiin kansanedustajiksi seuraavien neljän vuoden ajaksi. Seitsemänkymmentä prosenttia äänioikeutetuista valitsi edustajat kaikille sadalle prosentille. Vaikka saavutettua äänestysaktiivisuutta voi pitää hyvänä, on vielä parempaan aktiivisuuteen pyrittävä. Useassa vaalipiirissä osoitettiin jälleen se, että jokaisella äänellä todellakin on väliä. Tästä esimerkkinä käy Lapin vaalipiiri, jossa viimeinen paikka meni keskustalaiselle vain yhdeksän äänen erolla vertailuluvussa. Älä siis luule, ettei äänelläsi olisi väliä!
Keskustan vaalitappio oli kova ja tiputus vuoden 2015 hurmoksesta suuri. Vaikuttaa siltä, että Keskusta on erikoistumassa isoihin voittoihin ja tappioihin. Tämä on ehkä oire jostain laajemmasta poliittisesta ilmiöstä, mutta itse näen, että suuria vaalivoittoja tärkeämpää olisi tehdä pitkäjänteistä työtä, jolla saadaan rakennettua Keskustan vision mukaista Suomea ja Eurooppa kohti 2050- ja 2060-lukuja. Jotta tämä työ saisi myös kansalaisten tuen, on kirkastettava puolueen aatepohjaa ja siitä kumpuavaa visiota. Emme tarvitse 101 kohdan periaateohjelmaa, vaan tarvitsemme selkeän kuvan Suomesta ja Euroopasta, jonka Keskusta haluaa rakentaa.
Keskusta on aina ollut vastuunkantaja puolue. Nyt kun on odotettavissa erityisen haastavat hallitusneuvottelut, tulee sitä vastuuta kantaa pitämällä ovi hallitusneuvotteluihin reilusti avoinna, mikäli kutsu sinne tulee. Keskusta on ollut viimeksi hallituksessa muuna kuin pääministeripuolueena 1980-luvulla. Jotkut ajattelevat, että huono vaalitulos osoittaa Keskustan paikan olevan oppositiossa. Minun nähdäkseni se osoittaa vain, että meidän on tehtävä selkeämmin aatteemme mukaista politiikkaa ja kannettava vastuuta, vaikka puolueen kannatus olisikin alhaista. Se onnistuu myös ”apupuolueena” hallituksessa, jopa paremmin kuin räksyttämällä oppositiossa, sillä Suomen poliittinen järjestelmä antaa politiikan linjausvastuun lähes yksinomaan hallitukselle.
Toki hallitukseen ei voi lähteä ehdoilla millä tahansa. Itse näen kolme merkittävää asiaa, joista hallitusneuvotteluissa on sovittava. Niistä on sovittava, on Keskusta mukana neuvotteluissa tai ei:
- Koulutuksen kunnianpalautus – koulutus kaipaa lisäpanostuksia aina varhaiskasvatuksesta yliopistoon asti.
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on saatava 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden aikana. TKI-investoinnit lisäävät talouskasvua, mutta sitäkin tärkeämpää on niiden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hyvinvoinnin lisäämisessä.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sosiaaliturvan uudistus vaikuttavat olevan liian suuria toteuttavaksi kokonaan yhden vaalikauden aikana. Perusaskelmerkeistä on kuitenkin pystyttävä sopimaan jo hallitusneuvotteluissa, sillä muuten aika todellakin loppuu kesken.
Toivotan onnea kaikille valituille! Muistakaa, että te ette edusta siellä vain äänestäjiänne, te edustatte kaikkia suomalaisia.