Ympäristökriisi haastaa meitä kaikkia ja ennen muuta jokaista meidän jälkeemme tulevaa. Mikäli haluamme, että maapallo pysyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville, on välttämätöntä edistää kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja.
Globaalien haasteiden ratkaiseminen vaatii panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin (TKI), puhumattakaan siitä taloudellisesta toimeliaisuudesta ja hyvinvoinnista, mitä TKI-panostukset tuovat.
Globaalissa kilpailussa Euroopan unioni on jäänyt Kiinan ja Yhdysvaltojen jalkoihin. Viimeisten 30 vuoden aikana unionin suhteellinen asema on heikentynyt merkittävästi. Vuonna 2021 Yhdysvallat panosti 3,5 % bruttokansantuotteestaan TKI-toimintaan, Kiina 2,4 % ja EU vain 2,2 %
Yksi keskeinen TKI-instrumentti EU:ssa on Horisontti-rahoitusohjelma, jonka budjetti kuluvalla ohjelmakaudella on vajaa 100 miljardia euroa. Summa kuulostaa suurelta, mutta jos edellisellä ohjelmakaudella olisi rahoitettu kaikki korkealaatuiset hakemukset, olisi rahoitusta tarvittu 159 miljardia euroa.
Suomelle vaikuttavuuteen, erinomaisuuteen ja toteutuksen laatuun ja tehokkuuteen perustuva Horisontti-rahoitus on hyvä instrumentti. Suomalaiset toimijat pääsääntöisesti menestyvät eurooppalaisessa kilpailussa näissä kriteereissä. Kuitenkin, kuten edellisen ohjelmakauden arviointi osoittaa, kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkijat ja yritykset, tarvitsevat tukea kehittääkseen esimerkiksi vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviä innovaatioita ja viedäkseen niitä kohti kaupallistamista.
Tulevalla Horisontti-ohjelmakaudella TKI-rahoituksen budjettia on kasvatettava ja samalla on pidettävä kiinni siitä, että tässä instrumentissa rahoituksesta kilpaillaan perustuen TKI-toiminnan laatuun ja tehokkuuteen.
Vastaa