Eurovaaleissa on tänä keväänä puhuttu paljon turvallisuudesta, taloudesta ja metsistä. Ympäristökysymyksillä on yhteys näihin kaikkiin teemoihin.
On turvallisuuspoliittinen kysymys saadaanko ilmastonmuutos ja jatkuvasti etenevä luontokato aisoihin. Ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä ja tekee alueita elinkelvottomiksi. Luontokadolla voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi ruuantuotantoon.
Talouskasvun juuret ovat syvällä maassa. Mikäli meillä ei ole hyvinvoivaa luontoa, ei meillä ole myöskään edellytyksiä talouskasvulle. Tämä konkretisoituu erityisesti biotaloudessa.
Pidän erittäin tärkeänä, että EU:n ilmastotavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä saavutetaan. Tällä hetkellä EU ei ole oikealla uralla tuon tavoitteen saavuttamiseksi.
Peräänkuulutan erityisesti vahvaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta, sillä uusien innovaatioiden kautta löydämme myös ratkaisut ympäristökriisiin. Horisontti-ohjelma on EU:n merkittävin TKI-väline, ja sen rahoitusta tulee kasvattaa merkittävästi. Panostukset tutkimukseen luovat Euroopalle myös kilpailukykyä ja talouskasvua.
Ympäristökriisissä on ilmastonmuutoksen lisäksi kyse myös jatkuvasti etenevästä luontokadosta. Näen tärkeäksi, että myös tähän vastataan yhteisillä eurooppalaisilla tavoitteilla.
Käytännön toimenpiteistä päättäminen pitää toki jättää jäsenvaltioille – eroavathan ne olosuhteiltaan merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi metsien osuus kokonaispinta-alasta on Suomessa 66,2 %, kun se vaikkapa Puolassa on 30,3 % ja Irlannissa vain 11,4 %. Sama muotti ei sovi kaikkialle.
Luonnon monimuotoisuuden suojeluun on oltava riittävät instrumentit. Itse luotan suomalaiseen metsänomistajaan tahtoon suojella monimuotoisuutta, tästä kertoo muun muassa se, että vapaaehtoisen suojelun METSO-rahoitus on erittäin kysyttyä. Suojelulle on kuitenkin tarjottava riittävät resurssit.
Mikäli sitovia suojelutavoitteita asetetaan yhteiseurooppalaisesti, tulee niihin luoda myös yhteiseurooppalaisia rahoitusratkaisuja.
Oma erityiskysymyksenä on esimerkiksi virtavesien ennallistaminen. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä eteen tulee pienien vesivoimalaitosten ja patojen purkaminen ja elinympäristöjen ennallistaminen. Energiajärjestelmässä säätövoima löydetään tulevaisuudessa muista ratkaisuista, kuten energiavarastoista ja vahvasta perustuotannosta esimerkiksi ydinvoimalla.
Vihreä siirtymä ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on tärkeää tehdä oikeudenmukaisella, ihmiset mukana pitävällä otteella. Niitä ihmisiä ja alueita, jotka mahdollisesti menettävät elinkeinonsa siirtymän myötä, on tuettava. Tässä nähdäkseni keskeisessä roolissa on aluekehityspolitiikka, jolla rakennetaan alueille edellytyksiä luoda uutta hyvinvointia.
Toimenpiteille on tärkeää saada laaja sosiaalinen hyväksyttävyys. Ympäristökriisiä ei ratkaista ylhäältä sanelemalla, vaan pitämällä kaikki mukana.
Vastaa